Sisäilmaongelmat ovat lähivuosina olleet paljonkin tapetilla mediassa. Suomessa arviolta päivittäin lähes 200 000 lasta altistuu jossain määrin sisäilmaongelmille. Näitä ongelmia ilmenee jopa kahdella kolmasosalla Suomen kouluista. Sisäilmaongelmat voivat aiheuttaa esimerkiksi hengitystieoireita ja -sairauksia, päänsärkyä, väsymystä, kuumeilua, nivelsärkyä ja neurologisia oireita. Tutkimustietoa aiheesta on ollut jo pitkään olemassa, mutta Suomessa esimerkiksi Käypä hoito -suosituksiin ei tämän hetkinen tieto ole täysin välittynyt. Turussa päivähoitolaitosten sekä koulujen tilanne on huolettanut niin työntekijöitä kuin vanhempainyhdistyksiä jo pidempään.
Homeongelmien takana olevassa oireilussa on usein kyse siitä, että sienien ruoansulatusentsyymit leijuvat hengitysilmassa ja me inhaloimme näitä. Tämä aiheuttaa kudostasolla inflammaatiota sekä infektioita. Tällä hetkellä Suomessa etsitään työterveyshuollossa syy-yhteyksiä yksilötasolla. Vertauskuvana toimii hyvin tupakointi – vakuutusyhtiöt eivät aikanaan maksaneet korvauksia, sillä haitallisuutta ei osattu todistaa yksilötasolla biologisten mekanismien kautta. Väestötasolla näyttöä terveyshaitoista oli kuitenkin olemassa vuosikymmenten mitalta.
Vaikka meillä on puutteellista tietoa homeiden aiheuttamista sairauksista ja niiden mekanismeista, altistusta kannattaa silti välttää. Väestötasolla tämä on todennettu ja helppona esimerkkinä toimivat lapset, jotka on siirretty homehtuneesta päiväkodista toiseen. Tällöin antibioottihoitoa vaatineet korvatulehduskierteet yleensä ovat loppuneet.
Ongelmia muodostuu myös siinä, että selvästi homeelle altistuneissa tiloissa oleskellaan säännöllisesti sillä homeelle siedättyminen tarkoittaa samaa kuin tupakan kohdalla. Ihminen tottuu toksisiin aineisiin. Allergeeneille pystyy siedättymään ilman pitkäaikaishaittoja, toksiineille ei.
Seinissä kasvavat sienet eivät kuitenkaan yksiselitteisesti ole toksisia. Toiset ovat, toiset taas ovat ihmiselle neutraaleja. Tällä hetkellä liian usein ongelmaa hoidetaan tiivistemassoja laittamalla tai biosidien käytöllä – nämä eivät korjaa itse ongelmia. Biosidit helposti jalostavat pahalaatuisia kantoja ns. normaaliflooran kuolessa, eikä tämä ole näyttöön perustuvaa toimintaa. Kosteusvauriot tulee siis korjata mahdollisimman nopeasti.
Tämän takia ennaltaehkäisy homesairaiden koulujen ja työpaikkojen suhteen on ensisijaista, jotta jatkossa säästetään sekä inhimillistä kärsimystä että yhteiskunnan rahoja työkyvyttömien yksilöiden tiimoilta. Tällä hetkellä esimerkiksi sairasvakuutuskorvaus ja kuntoutus eivät itsestään selvästi kuulu homesairaalle. Pidetään jatkossa hyvin suunniteltu rakentaminen myös prioriteettina. Ennaltaehkäisy tulee aina halvemmaksi kuin korjaavat toimenpiteet.
Linkkejä:
https://www.laakariportaali.fi/ammatti/uutiset/kaypa-hoito-kosteusvaurioista-laakarin-tulee-suositella-rakennuksen-tutkimista/
http://yle.fi/uutiset/3-8872906
http://yle.fi/uutiset/3-9376433
http://www.turkulainen.fi/artikkeli/251225-turkulaisvanhemmat-tivaavat-miksi-taas-saastetaan-lapsista
http://www.turkulainen.fi/artikkeli/126382-huono-sisailma-kouluissa-jo-jarkyttavan-yleista
http://www.suomensisailmatutkimus.fi/
https://www.laakariportaali.fi/ammatti/uutiset/sisailmaongelmien-salailun-ja-oireiden-vahattelyn-loputtava-jyrahtaa-lastenlaakari-pohjolan-sanomissa/
