Varsinais-Suomen hyvinvointialueen yhdelle sote-keskukselle voitaisiin antaa hallinnollinen vastuu alueen ruotsinkielisistä kysymyksistä.
Turunmaan sairaalaan on suunniteltu kaksikielistä sote-keskusta, mikä kokoaisi ruotsinkieliset palvelut yhteen. Palveluja toki olisi laajalti muuallakin, mutta tämä yksikkö koordinoisi niitä ja samalla soveltuvin osin niiden hallinto voisi myös olla siellä. Tällä tavalla erityiskysymyksen suhteen koottu hallinto pystyisi valvomaan sekä varmistamaan ruotsinkielisten palveluiden riittävyyttä sekä tasoa ja takaa todennäköisemmin paremmat ruotsinkieliset palvelut koko hyvinvointialueella.
Turussa, Paraisilla ja Kemiönsaarella on oltava ruotsinkielistä palvelua tarjoavia sote-keskuksia.
Ruotsinkielistenkin palveluiden keskittäminen lisää näiden vaikuttavuutta – henkilö todennäköisesti saa tarvitsemansa palvelun laadukkaasti omalla äidinkielellään, mutta voi joutua sen saadakseen matkustamaan enemmän eli saavutettavuus kärsii.
Lääkäri tai muu asiantuntija voi ottaa yhteyttä puhelimitse tai videolla myös toiselta paikkakunnalta, mikäli hoitoa tarvitsee omalla äidinkielellään tai ruotsiksi.
Ruotsinkielisiä palveluita kuitenkin on jo valmiiksi näillä alueilla, joten suurta ongelmaa tästä ei nähdäkseni tule. Suurempi kysymys on laajemmin ruotsinkielisen palvelun taso, tämän parantamiseen ei myöskään ole riittävästi panostettu työnantajan taholta työaikaan laskettavien koulutusten sekä kielilisien korottamisen tiimoilta.
Hyvinvointialueen on tarjottava vaihtoehtona palveluseteliä, mikäli hoitoa ei voida muutoin taata ruotsiksi.
Palvelusetelit ovat keinovalikoimassa erinomainen järjestelmä, missä lisämaksua vasten esim. terveyspalveluja käyttävä henkilö voi saada nopeampaa sekä vapaasti valittavaa palvelua. Lähtökohtaisesti palvelurakenteen tulisi omassa tuotannossa olla sellaista, että lain vaatimus täyttyisi.