Raitsikka. Se on yksi näiden vaalien polttava ja mielipiteitä jakava asia. Vuodesta 1890 vuoteen 1972 Turussa oli raitiotie. Tällöin toimiva infrastruktuuri ajettiin alas isolta osin poliittisista syistä. Lakkauttamisen aikoina joukkoliikennettä pidettiin väliaikaisena ratkaisuna yksityisautoilun yleistyessä. Nyt meillä on mahdollisuus saada takaisin osa menetettyä Turkua.
Itse olin raitiotien suhteen aiemmin hyvin skeptinen hinta vs. saavutettava hyöty -mielessä. Tarkempi tutustuminen aiheeseen kuitenkin muutti mieleni totaalisesti.
Kehittyvässä Turun kokoisessa kaupungissa suunta on muualla Euroopassa (sekä Tampereella) raitioliikenteen suuntaan. Nykyaikainen joukkoliikenne suuunnitellaan sillä ajatuksella, että se maksaa itse itsensä takaisin. Tässä tapauksessa investointi palautuu takaisin mm. lisääntyvinä lipputuloina, maan arvonnousuna, maankäytön tehostumisen tuomina säästöinä sekä verotulojen kasvuna.
Kiinteä raideliikenne auttaa myös kehittämään koko kaupunkia ja kaupunkikuvaa. Se luo mielikuvaa ja vetovoimaa alueena, jonne kaupunki uskaltaa investoida – sinne uskaltavat investoida muutkin. Pitkällä tähtäimellä myös käyttökustannukset ovat pienempiä: Raitiovaunun käyttöikä on n. 30–50 vuotta, kun taas bussin n. 12–15 vuotta. Kiinteä raitiotie mahdollistaa myös ns. etuajo-oikeuden omalla kaistallaan sekä valojen vaihtumisen liikennöinnin mukaan. Liikennöinti on samalla tehokkaampaa – kuskin työtunnit eivät mene valoja odotellessa ja ihmiset liikkuvat nopeammin paikasta A paikkaan B.
Joukkoliikenne kokonaisuutena toimisi myös paremmin ja käyttäjämäärät lisääntyisivät. Runkolinjabussit sekä muut bussilinjat tukevat kokonaisuutta ja painopiste yksityisautoilusta siirtyisi julkiseen- sekä kevyeen liikenteeseen. Turku kasvaa. Väkiluku lisääntyy 187 000:sta 220 000:n vuoteen 2023 mennessä arvioiden mukaan. Samalla Raisio sekä Kaarina saataisiin liitettyä paremmin alueen julkisen liikenteen verkostoon myös työmatkalaisten näkökulmasta.
Raitiotien varrella haluataan asua ja työskennellä. Maankäytön muuttuessa raitiotie on samalla iso kaavoituskysymys. Tämä avaa laajemmassa skaalassa kysymyksen millaiseksi Turkua halutaan kehittää. Pitkäjänteisellä suunnittelulla ja selvillä linjoilla saadaan mahdollisimman paljon irti kaupunkirakenteesta ja Turku muuttuu entistä houkuttelevammaksi paikaksi sekä investoida että asua.
Muutama bullet point:
– Esteettömyys: laituri on samalla tasolla vaunun sisäänkäynnin kanssa, kyyti on tasaisempaa ja helpottaa varsinkin ikäihmisten julkisen liikenteen käyttöä.
– Raitiovaunuliikenne on täsmällistä ja tiheävuoroista liikennöintivälin ollessa 7,5 minuuttia.
– Ajo-ominaisuuksiin eivät vaikuta jää tai lumi.
– Operointikustannukset ovat busseja alhaisemmat.
Loppukevennyksen vastaavasta aiheesta tamperelaista poliittista debattia lyhytelokuvan muodossa:
https://vimeo.com/207997372?ref=fb-share&1
Lisää Turun raitioliikenteen historiasta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Turun_raitioliikenne
Paikallinen yleissuunnitelma raitiotiestä:
https://www.turku.fi/raitiotie
