Sote-uudistuksen jälkeen kunnalle jää monia toimintoja, mitkä vaikuttavat populaation terveyteen.

Sloganiksi näihin vaaleihin muodostui vähän sattuman kautta seuraava: “Politiikalla voidaan halutessa vaikuttaa kansanterveyteen enemmän kuin lääketieteellä.”

Muutama esimerkki 70-luvulta: Leukemian tehokkaan hoidon kehittäminen‭ USA:ssa National Cancer Act:in myötä sekä turvavyöpakko – näiden maailmanlaajuiset seuraukset ovat olleet valtavat pelastettujen ihmishenkien määrän kannalta.

Monet kuntalaisen arkeen liittyvät ennaltaehkäistävissä olevat tapaturmat, elintasosairaudet sekä ympäristötekijät liittyvät kunnassa tehtävään päätöksentekoon. Järkevillä ja loppuun asti mietityillä ratkaisuilla terveyden näkökulmasta pystytään säästämään sosiaali- ja terveydenhuoltokuluissa – tällöin näissä instanseissa voitaisiin keskittyä olennaiseen.

Laadukkaalla varhaiskasvatuksella tasataan terveyseroja jo aikaisin ja estetään yhteiskunnassa polarisoitumista. Toimiva kouluverkosto vaatii myös henkilökunnan tukemista – hyvänä esimerkkinä toimien mm. kiusaamisen vastainen KiVa Koulu -toimenpideohjelma.

Sisäilmaongelmat tulee ottaa vakavasti huomioon ja hyvällä rakentamisella sekä rakennusten huollolla vältetään osassa tapauksista passiiviseen tupakointiin vertautuvaa haittaa.

Kaavoituksen suhteen keskustaa tulee kehittää kevyen liikenteen ehdoilla ja autottomien alueiden suunnitteluun tulee panostaa. Helsingin tapaan Turun ruutukaava-alueelle tulisi olla pienemmät nopeusrajoitukset – alemmilla rajoituksilla liikenne on helpommin havainnoitavaa ja pysähtymismatka lyhyempi. Helsingissä onnettomuuksien väheneminen rajoitusten seurauksena on tuonut huomattavat säästöt yhteiskunnalle.

90% turkulaisista asuu alle 30 minuutin pyöräilymatkan päässä keskustasta. Arkiliikunta on olennainen tekijä elintasosairauksien ehkäisyssä. Mahdollisuudet tälle tulee luoda entistä isommalle joukolle ihmisiä turvallisia pyöräväyliä lisäämällä. Ympäristö tulee myös kaavoittaa ja rakentaa niin, että se tukee muutenkin järkeviä ratkaisuja sekä liikkumisen että esteettömyyden näkökulmasta.

Pienhiukkaset ovat maailmanlaajuisesti iso terveyshaitta ja tähän Turun kuuluu tuoda tähän oma panoksensa ja näyttää mallia muille. Vähähiilisyyden tavoittelu yliopistokaupungissa luo oheistuotteena usein myös vientiin sopivia ratkaisuja.

Koulujen sekä muiden julkisten laitosten tarjonta tulisi vaihtaa kasvispainotteiseksi. Nykyään laitoksissa tarjottavat kasvisruuat ovat kehittyneet valtavasti sekä maultaan että ravintoarvoiltaan ja niihin nähden päivittäin lihaa sisältävä ruokavalio on vain tottumus. Uudet sukupolvet oppivat uudet tavat nopeasti ja sekä terveys- että ekologisuusargumentit ovat kasvisruuan puolella.

Virkamiesvoimin valmistellussa maakuntauudistuksessa tulee helposti olemaan päättäjinä paljon maallikoita terveydenhuollon saralla ja toiminnot tulevat täällä keskittymään mm. Turun seudulle. Etäisyyksien kasvaessa maakunnassa alueellinen epätasa-arvo ja tätä kautta terveyserot helposti kasvavat. Vahva panostus etälääketieteeseen toisi tähän ratkaisuja mikä osaltaan helpottaisi keskittämistä ja laskisi kustannuksia. Puhetta digitalisaatiosta löytyy aina myös terveydenhuollon piirissä, mutta usein itse teot ovat nykystandardein vaatimattomia. Etälääketieteen mahdollisuudet tulee ottaa strategiseen suunnitteluun suurena prioriteettina.

Uskoisin että tällä listalla saadaan enemmän terveysvaikutuksia populaatiotasolla kuin allekirjoittaneen toimimisella terveyskeskuksessa.

Lisää tietoa terveysehdokkuudestani:
http://www.terveysehdokas.fi/ehdokas/lassi-laine/