Kannattaa lukea seuraava teksti kokonaan ja ajatuksella, se vastaa suurimpaan osaan oletuksista, mitä asiaa tuntemattomalla voi olla koskien terveyskeskustoimintaa:
https://www.laakariliitto.fi/uutiset/blogi/perusterveydenhuollon-kestamaton-tilanne/
Muutama poiminta:
“saatavuuden parantamiseksi terveyskeskuslääkärien määrää tulee nostaa vastaamaan väestön tarpeita. Aiemmin keväällä puolestaan otsikoitiin, että terveyskeskusten lääkärijonot saataisiin kuriin, jos lääkärit saisivat palkkaa potilaskäyntien määrän mukaan. On myös tuotu esiin, että Suomessakin pitäisi siirtyä keskieurooppalaiseen yksittäisten ammatinharjoittajien tuottamaan perusterveydenhuoltoon.”
“Mikään tehdyistä ehdotuksista ei ole uusi. Suomen perusterveydenhuollon toiminta on hyvin erilaista verrattuna yleiseurooppalaiseen yleislääkärin työhön. Meillä terveyskeskuslääkäri hoitaa potilaita paljon monipuolisemmin, itsenäisemmin ja pidemmälle kuin keskieurooppalainen kollega, jonka luona potilaat käyvät esimerkiksi uusimassa reseptit 1-3 kuukauden välein viiden minuutin pikavastaanotoilla.”
“Suomessa on määrätietoisesti kehitetty terveyskeskuslääkärin työtä siihen suuntaan, että potilasta ei juoksuteta turhaan, vaan panostetaan hoidon kokonaisvaltaisuuteen ja mietitään myös jo hoidon tarpeen arviota tehdessä, ketä terveydenhuollon ammattilaista potilas sillä hetkellä tarvitsee.”
“Terveyskeskuslääkäri hoitaa normaalin työpäivänsä aikana jopa 40-60 potilaan asioita, vastaanotolla käyvät ovat vain murto-osa tästä. Työhön kuuluu laboratorio-, kuvantamis- yms. tutkimustulosten tulkitsemista, reseptien uusimista, todistusten ja lähetteiden tekoa, näistä kommunikoimista potilaiden kanssa puhelin- tai etäyhteyksin, hoitajien ja toisten lääkärien konsultointia ja enenevässä määrin potilaiden asioiden hoitoa yhteistyössä muiden ammattilaisten kanssa.”
“Toiminnan sisältö ratkaisee. Ei ole olemassa esimerkkejä, missä pelkästään käyntejä lisäämällä saataisiin laadukkaampaa hoitoa ja terveyshyötyä.”
“Vuosien aikana terveyskeskuslääkärin työ on tullut entistä vaativammaksi ja potilaiden kohtaamiseen ja vastaanottoihin käytetty aika on vähentynyt merkittävästi.”
“Terveystoimessa puolestaan erikoissairaanhoidon nettomenojen lisäys vuonna 2017 oli 2,2 prosenttia kun perusterveydenhuollossa negatiivinen – 0,2 prosenttia.”
“Lääkärien työaikaa hukkaantuu myös tietojärjestelmien tehottomuuden vuoksi ja tukitoimintojen vähentäminen on johtanut siihen, että lääkärien käytössä oleva aika potilaiden hoitoon on vähentynyt. Hoidon jatkuvuus on lisäksi heikentynyt.”
“Tarvitsemme ehdottomasti rakenteellisen uudistuksen lisäksi resurssien vahvistamista. Perusterveydenhuollon resurssipulaa ei helpoteta reseptinkirjoitusoikeuden laajentamisella hoitajille eikä poliittisissa puheissa.”
Lääkärinvirkojen kehitys taas ohessa:
Kuva: @SanmarkJohan Lääkäriliiton datasta https://t.co/9mK88CaNpV
Tällä hetkellä ikäluokasta enemmän kuin joka sadas nuori koulutetaan lääkäriksi ja koulutusmäärät ovat kasvussa edelleen. Meillä tulee olemaan tarpeeksi lääkäreitä täyttämään perusterveydenhuollon tarpeet, kunhan työolot ovat sellaisia, että siellä myös halutaan tehdä iso osa työurasta, eikä olosuhteiden heittelehtiessä tarvitsisi lähteä kokeilemaan toisenlaisia työolosuhteita heikentäen hoidon jatkuvuutta.
Potilaan näkökulmasta perusterveydenhuollon toimivuudessa tärkeää taas on erityisesti:
- Hoidon oikea-aikaisuus – Jos potilas pääsee ajoissa perusterveydenhuoltoon ja tarvittavat hoidot päästään aloittamaan samantien, sairauden mahdollinen eteneminen voidaan välttää.
- Jatkohoito ja seuranta – Merkittävä osa erikoissairaanhoidon toimista edellyttää toimivaa perusterveydenhuoltoa suunnitellun hoitokokonaisuuden toteuttamiseksi. Jos hoitoketjut saadaan toimiviksi ja tieto kulkemaan saumattomasti erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä, varmistetaan hoitosuositusten mukainen hoito ja sitä kautta parannetaan hoidon vaikuttavuutta.